N

Tarvitaanko johtajia enää?

Nuori Johtaja kilpailun voittajat

Suomalaisen teknologiateollisuuden täytyy uudistua, kasvaa ja menestyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Osaaminen, lahjakkuus ja innovaatiokyky ovat valttejamme, mutta ne eivät yksinään vielä riitä. Organisaation menestymisen perusedellytys on hyvä johtaminen. Johtamismallimme kaipaavat muuttuvassa maailmassa ravistelua.

Nuoret johtajat ovat omiaan sekoittamaan pölyttyneiden organisaatiorakenteiden pakkaa. Johtajan ei nykymaailmassa tarvitse − tai kannatakaan − olla se charmantti, mutta etäinen kulmahuoneen setämies. Keitä uuden sukupolven johtajat sitten ovat, ja mitä he sanovat johtamisesta? Tuore Teknologiateollisuuden Vuoden Nuori Johtaja 2016, M-Filesin toimitusjohtaja Miika Mäkitalo kuvaa johtamista palvelutehtävänä. Viime vuoden voittaja Juhani Lehti, Tampereen Konepajat Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, puolestaan puhuu vastuun jakamisesta, ihmisiin luottamisesta ja avoimuudesta. Nyt ollaan kaukana vanhasta esimiehen määritelmästä, käskijästä ja tehostajasta.

Itsevaltiaan johtajan rooli on muuttunut mahdollistajan ja innostajan vastuulliseksi tehtäväksi. Globaali sukupolvi haluaa jatkuvasti oppia ja kokea uutta. Nuoret toivovat vapautta tehdä työnsä valitsemallaan tavalla – usein myös haluamanaan ajankohtana. Johtaja luo olosuhteet työnteolle ja antaa tilaa kehittyä, luoda ja innovoida. Hyvä johtaminen nostaa esiin työntekijän oman motivaation ja intohimon työn tekemiseen.

Johtajan vastuulla on selkeyttää asioita ja näyttää suuntaa, kun jatkuvat muutokset luovat ihmisissä epävarmuutta ja tietoa tulvii kiihtyvällä syötöllä. Samalla myös työntekijöiden täytyy olla valmiita uudistamaan rooliaan. Jos ei haluta hierarkkista organisaatiorakennetta ja määräyksiä pomolta, täytyy olla valmis ottamaan itse päätösvaltaa ja vastuuta.

Itsensä johtamisen merkitys korostuu entisestään, kun organisaatiorakenteet muuttavat muotoaan. Monissa organisaatioissa hierarkiarakenteet on korvannut kompleksinen verkostomalli. Nämä yritykset kykenevät joustavuutensa ansiosta reagoimaan nopeasti muutoksiin ja uudelleenrakentumaan tarpeen mukaan. Verkostomaisessa organisaatiossa ei välttämättä ole enää tarvetta perinteiselle esimiestehtävälle.

Johtaminen kaipaa diversiteettiä. Aidosti uusia näkökulmia ja toimintakulttuureita syntyy luontevasti silloin, kun kentälle tulee uusia toimijoita. Teknologiateollisuuden muutaman vuoden takaisen trendianalyysin tuloksena syntyi trendikartta, jossa esitellään neljä organisaatio- ja johtamisskenaariota. Yhteisenä tekijänä tulevaisuuden organisaatioiden johtamisessa nousi esiin tarve feminiinisille eli naisille tyypillisille ominaisuuksille ja arvoille.

Feminiinit arvot ja kyvyt voivat muokata teknologiayritysten yrityskulttuuria ja johtajuutta − ja siten vaikuttaa voimakkaasti teknologiabisneksen tulevaisuuteen. Tutkimustulokset (esim. McKinsey & Company, 2010) osoittavat, että feminiinit johtamispiirteet ja naisten suuri osuus johtotasolla korreloi organisaation taloudellisen menestymisen kanssa. Teknologiateollisuudessa tarvitaan siis nyt aktiivista työtä, jotta naiset löytävät teknologia-alojen tuomat mahdollisuudet ja saavat tarvitsemaansa itsevarmuutta, vauhtia ja kannustusta urakehitykseen johtotasolle asti.

Johtajuuden tarve ei katoa, mutta kenties termistömme kaipaavat muutosta johtamismallien muuttuessa. Johtaja, esimies, pomo, päällikkö, alainen… − Voisiko johtaja ollakin mahdollistaja ja työntekijä toteuttaja?


piia_simpanenKirjoittaja Piia Simpanen toimii asiantuntijana Teknologiateollisuus ry:n kasvu ja uudistuminen -tiimissä. Hän koordinoi muun muassa Women in Tech -toimintaa sekä Teknologiateollisuuden nuoret johtajat -ohjelmaa. Piian mukaan teknologiayritykset kaipaavat enemmän monimuotoisuutta − myös johtotasolla.

Juttu on julkaistu alunperin Teknologiateollisuuden Teknoblogissa.